maanantai 30. syyskuuta 2013

30+2 ja neuvola

Tänään oli aamusta neuvola. Vauvan sydänäänet oli luokkaansa 140-145 ja edelleen majaili pää alaspäin niin kuin on tuntunut jo pitkään tykkäävän olla. Pää kuitenkin vielä ylhäällä. Sf-mitta oli 27cm, kun kuukautta takaperin se oli 24cm. Kohdunpohjan korkein kohta oli saavuttanut nyt kylkiluut... Oma verenpaine oli hyvä (115/75 tms.) ja painoakin oli tullu ihan sopivasti, 430g per viikko. Nyt paino on noussut yhteensä noin 8.5 kiloa. Aika hurjaa kyllä. Kattellaan millaisiin lukemiin sitä vielä päädytäänkään.

Piipahdin myös tänään yhdellä lastenvaatekirpparilla ja sieltä mukaan tarttui lähinnä vain harsoja. Ne on uutena melko pyöristyttävissä hinnoissa mitä katteltiin viikonloppuna. Nyt perusvalkoisia lähti mukaan 5 kolmella eurolla... Mulla on myös meneillään virkkausprojekti vauvalle. Tarkoitus olisi, että siitä tulisi lämmin lisäpeitto esimerkiksi vaunuissa käytettäväksi, mutta langat loppui ikävästi kesken. Niinpä poikkesin myös lankakaupoilla tänään, mutta tokikin yksi tarvittavista väreisä oli loppunut. En jaksa odottaa, että sitä mahdollisesti tulee lisää vaan päätin, että loppupeitossa muutetaan yhdet raidat toisen värisiksi. Luovaa.

Yö meni melko huonosti nukkuen ja oon nyt lepäillyt sohvalla voice kidsiä katsellen, mutta luulen, että tarvii ihan ummistaakin nyt silmiä...

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

30+1 ja uuden kymmenen kunniaksi herkulliset sämpylät

Eilen saavutettiin uusi kymmenes eli 30+0. Tuntuu taas, että siinä on yksi etappi ohitettu nyt. Vauvalla olisi jo nyt syntyessään melko hyvät mahdollisuudet, jollei mitään erikoista olisi. Aika hullua! Miehelle sanoin eilen, että ei tarvisi edes kyllä saavuttaa seuraavaa kymmentä... Kun täysiaikaisuus saavutetaan niin tervetuloa maailmaan vain :)

Tämän etapin kunniaksi olin päättänyt jo perjantaina, että lauantaiaamuna tehdään hyvää aamupalaa, eli leivon itse sämpylöitä erittäin pitkästä aika. En edes muista, kuinka monta vuotta (?) siitä on, kun viimeksi olen sämppäreitä tehnyt. Eilen aamulla kyllä tuntui siltä, ettei ollut taas ihan loppuun asti ajateltu tämä suunnitelma. Yhdistelmänä vasta 10.30 herännyt erittäin nälkäinen ja erittäin raskaana oleva ja taikinan teot ja kohottelut ei ehkä ollut parhain. Tosi hyviä niistä sämpylöistä sentäs tuli! Tein ne osittain mukaillen jotakin netistä löytämää ohjetta omalla päällä soveltaen.

Herkulliset aamiaissämpylät

6 dl vettä
400 g porkkanaa
n. 13 dl sämpyläjauhoja
1 dl ruisjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
4 tl sokeria
2 tl suolaa
1/2 dl öljyä
1 pss kuivahiivaa

+ n. 1 dl ruisjauhoja sämpylöiden pyörittelyyn

Nam!
Kuori ja raasta porkkanat puolikarkeaksi raasteeksi. Kuumenna vesi kuivahiivalle sopivaksi ja sekoita hiiva ja porkkanaraaste veteen. Lisää sokeri ja suola. Lisää kaurahiutaleet ja 7 dl jauhoja. Lisää öljy ja tämän jälkeen loput jauhot. Jätä taikina suosiolla todella käsiin tarttuvaksi, sillä siten saat mehevämpiä sämpylöitä. Kohotuksen nopeuttamiseksi laske tiskialtaaseen melko kuumaa vettä ja laita taikinakulho peitettynä sinne varovaisesti. Kohota taikinaa 15-30 min. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Laita 1 dl ruisjauhoja lautaselle ja hiero niitä käsiisi sämpylöiden pyörittelyn helpottamiseksi. Ota kulhosta käsiisi sen verran taikinaa kuin minkä kokoisia sämpylöitä haluat tehdä ja pyörittele ne pellille. Anna sämpylöiden kohota lämpimässä paikassa peitettyinä 5-15 min ja paista niitä sen jälkeen uunissa keskitasolla n. 15 min / kunnes ne näyttävät hyviltä. Tästä taikinamäärästä meille tuli 17 sämpylää, jotka mahtuivat kahdelle pellille.


Päivälliseksi tehtiin sitten bataatti-porkkanasosekeittoa, jonka seuraksi nämä sämpylät sopivat myös tosi hyvin!

p.s. Jottei tuntuisi harhaanjohtavasti siltä, että täällä syödään todella terveellisesti niin täytyy tunnustaa, että "lauantaikarkkeja" meni sitten myös useampi sata grammaa illan aikana tv:tä katsoessa...

perjantai 27. syyskuuta 2013

29+6 ja suuri vaunupostaus

Varmasti eniten aikaa hankinnoiden pohdinnassa ja tutkailussa olen käyttänyt vaunuihin. Vaunut on aina olleet jotenkin se the lastentarvike, mikä tekee lapsen saannista todellisen tuntuista. Niinpä jo hyvin alussa surffailin vaunusivustoilla ja linkkailin miehelle musta hyvänoloisia vaunuja. Mies kommentoi kaikkea aina tyyliin että juu, hmm, kiva:D Silmää ja mieltä miellytti yhdet Tutekin vaunut ja sitten yhdet ora/jovit. Tutekit kaatui siihen, että niitä olisi fyysisesti päässyt testaamaan vain Turussa (?), mutta ora/joveista olin aika varma. Vaunuissa tärkeimmiksi asioiksi olin ajatellut, että niiden pitää olla yhdistelmävaunut, isorenkaiset ja työntökorkeutta pitää voida säädellä tarpeeksi, sillä olemme miehen kanssa melkoisen eri pituisia. Oleellista olisi tietysti myös silmää miellyttävyys ja järkevä hinta.

Rakenneultran jälkeen teki mieli tehdä jotain, mikä tekisi vauvan vielä konkreettisemmaksi ja mentiin sitten extempore yhteen lastentarvikeliikkeeseen käymään. Ajatuksena oli vähän kokeilla vaunuja. No, se reissu venyi koko päivän mittaiseksi lastentarvikeliiketurneeksi:D Miehellekin avautui kokonainen uusi maailma. Että siis miten paljon näitä on erilaisia ja miten nämä kaikki tuntuukin erilaisilta ja entäs nämä kaikki ominaisuudet. Heti ekassa liikkeessä miellyttiin brioihin, mutta siellä ei sattunut olemaan niitä ora/joveja. Vihdoin kun ehdittiin sellaiseen liikkeeseen, jossa niitä oli (varmaan ehkä neljäs liike) niin oli hienoinen pettymys, että kuinka huonoilta ne tuntuikaan. Olin ollut niin varma, että ne olisivat meijän vaunuvalinta. Etenkin kun netistä olin vielä huomannut, että edellisen kauden värejä myytiin huomattavalla alennuksella... Samaisessa liikkeessä oli myös jedon vaunuja, jotka tuntui briojen lisäksi tosi hyviltä työntää. Päätettiin kuitenkin ne hylätä samantein, koska tuntematon merkki ja suunnilleen samoissa hinnoissa briojen kanssa, jotka todennäköisesti säilyttää paremmin jälleenmyyntiarvoaan.

Jätettiin sitten vaunuasiat muhimaan. Jonkin verran surffailin käytettyjä brioja, mutta niitä myytiin törkeän kalliilla montakin vuotta vanhoja versioita. Jotenkin muotoutui ajatus, että kyllä me uudet hankitaan. Ja se päätös varmistui, kun kesäisen suursiivouksen aikana löydettiin käyttämättä jääneitä häälahjarahoja 500e ja päätettiin, että ne menee vaunurahastoon. Siivous on kannattavaa;)

Olin puhunut, että mennään sitten todenteolla vaunuostoksille, kun tulee 30 raskausviikkoa täyteen, mutta hieman jo ennen sitä bongasin, että monella liikkeellä olisi alennuksia menossa. Niinpä päädyttiin sitten Vantaan Vauvatalo Johannaan edullisten brio happyjen perässä. Mun silmää oli eniten miellyttänyt brio kombit ja niistä vielä se deep ocean/musta -väri ja mieskin oli niihin kallellaan. Nyt kuitenkin oli tosi hyvässä tarjouksessa mustat happyt harmaalla kantokassilla. Pähkittiin asiaa ja tultiin siihen tulokseen, ettei kyllä olla valmiita maksamaan väristä 150-200 euroa lisää.

Joten tällaiset sitten otettiin:


Tuo setti oli 499 euroa! Normaalisti siis happyjen sekä kombien hinnat on 675-695 euron hujakoilla liikkeessä kuin liikkeessä. Saatiin valita, että mimmoiset työntöaisa, renkaat ja kantokassi. Päädyttiin tuohon taittuvaan aisaan ihan pakonsanelemina, koska oon niin lyhyt, ettei teleskooppiaisaa saanut tarpeeksi alas minulle. Suomen sääolojen vuoksi settiin otettiin nuo ilmakumirenkaat, joiden pitäisi olla hyvät nimenomaan haastavammissa oloissa työnnellessä. Ainut miinus niissä on se, että niitä joutuu varmasti pumppailemaan ja ne saattavat puhjeta. Kantokasseissa minua miellytti enemmän kova versio, joten se oli jo aiemmin päätetty.

Liikkeessä kun katseltiin noita niin jotenkin musta/harmaa tökki silmään, etenkin kun vieressä oli ne THE väriset vaunut. Kotona kun "koekoottiin" nuo, niin ne alkoikin näyttää aika hyviltä! Suorastaan tyylikkäiltä. Ja niin kuin arvata saattaa, niin koekokoaminen jäi kyllä ihan lopulliseksi. Siinä kokoamisessa meillä nimittäin meni kahdestaan tunnin verran... Että siellä ne seisoo nyt meillä makkarissa odottelemassa työnnettävää.

Samaan syssyyn ostettiin Johannasta myös brio primo turvakaukalo isofix-jalustalla. Nekin kun sattuivat olemaan tarjouksessa yhteensä 199 euroa. Loppujen lopuksi saatiin noista kaikista vielä yhteisalennusta 9 euroa kun vähän tingittiin;) Kaukalosta en ole ottanut kuvaa, mutta värinä meillä oli musta/ocean green.

Yhteensä meillä meni siis rahaa näihin varmaankin kalleimpiin hankintoihin vain 689 euroa. Meistä aika hyvin suoriuduttu. Vai mitäs mieltä olette? :)

torstai 26. syyskuuta 2013

29+5 ja pinnasänky

Vauvaa varten alkaa olla hankittuna valtaosa tavaroista. Alunperin oltiin ajateltu pinnasängyksi pikkusiskoni vanhaa sänkyä, mutta se osoittutui jo niin huonokuntoiseksi, ettei sittenkään. Olisi siitä varmaan saanut ihan hyvän, jos oisi hionut ja maalannut ja phuuh.

Fb-kirppikseltä sitten bongasin myynti-ilmoituksen tästä ihan meidän lähellä sijaitsevasta sänkypaketista. 100 eurolla lähti pinnasänky, hyvä patja, petari, peitto, kahdet lakanat, tuo ihana katos (!), reunapehmusteet ja mitähän muuta vielä. Haettaessa saatiin vielä mukaan pyllypyyhkeitä, avaamaton tuttipaketti ja pestävät liivinsuojukset tms. Meistä oli kyllä aika hyvä diili!

Ainut mitä mietitään, on että uskaltaako käytettyä patjaa käyttää? Sänky kamoineen on ollut todella vähäisellä käytöllä yms. mutta silti.

Itse asiassa on toinenkin asia, mitä mietitään. Nimittäin makkarin järjestys. Sänky mahtuisi tuolle seinälle, missä se on kuvassa, mutta ilman tuota katosta. Se kun lisää joillakuilla senteillä sängyn pituutta niin, ettei makkarin ovea mahtuisi avaamaan ja sulkemaan. Täytyy vähän varmaan pyöritellä järjestystä. Oikeasti vain koekoottiin tuo sänky sen jälkeen kun se haettiin, mutta tuossa samalla paikalla se edelleen nököttää eikä sitä enää kannata siitä purkaakaan :) Ei maltettaisi kyllä odottaa, että saadaan sinne tuhiseva käärö jo nukkumaan.

torstai 19. syyskuuta 2013

28+5

Hieman jäi monista syistä kirjoitaminen tuon alun jälkeen. Nyt jos kuitenkin taas saisi jotakin aikaiseksi?

Töissä en ole ollut enää pitkään aikaan. Elokuun olin lomalla ja siihen loppui myös työsuhteeni. Äippäloma alkaa lokakuun lopussa, eli siihen asti hohdokkaasti työttömänä. Ensin stressasi koko työhomma paljon, mutta lopulta tuntui, että näin tämän pitikin mennä ja ihan hyvin menee näin.

Vatsa on kasvanut huimasti. Juhannuksen tienoilla se oli jo selkeästi näkyvissä. Juhannuksen aikaan tunsin myös ensimmäiset liikkeet, 15+6. Viikon ajan olin jo vähän epäillyt, mutta tuolloin olin aika varma. Se oli aika hienoa se!

Rakenneultrassa kaikki oli hyvin ja vauvasta povattiin tyttöä. Samalla sukupuoliveikkaukselle jatkoi myöhemmin neuvolalääkärikin ultratessaan. Että aika varmaksi uskalletaan tässä se jo uskoa.

Paljon olen tehnyt vauvanvaatehankintoja kirpputoreilta. Niistä saatan parhaimmista ottaa jotain kuvia jonain toisena päivänä. Ihan älytöntä, miten murto-osalla alkuperäisistä hinnoista niitä saa, vaikka ostaisi vain kiitettäväkuntoisia! Nyt kun pyörii ihan oikeissa kaupoissa niin vaatteiden hinnat tuntuu ihan käsittämättömiltä eikä todella raaski ostaa mitään edes "ooih miten ihanaihana" -vaatetta, kun päässä pieni ääni huutaa, että samalla rahalla saisi kirppikseltä niiiiin paljon enemmän:D

Myös iso osa muista hankinnoista vauvaa varten on jo tehty, mutta niistä taidan kirjoitella ihan oman tekstin. Tuntuu, että tässä odotellaan enää sitä vauvaa käyttämään tätä kaikkea :)